12. Jumalatoin uhkaa vanhurskasta, ja kiristelee hampaitansa hänen päällensä.
13. Mutta Herra nauraa häntä; sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
14. Jumalattomat vetävät miekkansa ja jännittävät joutsensa, kukistaaksensa raadollista ja köyhää, ja teurastaaksensa hurskaita heidän teissänsä.
15. Mutta heidän miekkansa pitää käymän heidän sydämeensä; ja heidän joutsensa pitää särkymän.
16. Se vähä, mikä vanhurskaalla on, on parempi kuin monen jumalattoman suuret tavarat.
17. Sillä jumalattoman käsivarsi pitää rikottaman; mutta Herra vahvistaa vanhurskaat.
18. Herra tietää hurskasten päivät, ja heidän perimisensä pysyy ijankaikkisesti.
19. Ei he tule häpiään pahalla ajalla; ja nälkävuosina pitää heillä kyllä oleman.
20. Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset, ehkä he olisivat niinkuin ihana niitty, niin heidän pitää kuitenkin niinkuin savu katooman.
21. Jumalatoin ottaa lainan ja ei maksa; mutta hurskas on laupias ja runsas.
22. Sillä hänen siunattunsa perivät maan; mutta hänen kirottunsa pitää hävitettämän.
23. Herralta senkaltaisen miehen vaellus hallitaan; ja hänen tiensä kelpaa hänelle.
24. Jos hän lankee, niin ei häntä hyljätä; sillä Herra tukee hänen kätensä.
25. Minä olin nuori, ja vanhennuin, ja en ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi, enkä hänen siemenensä kerjäävän leipää.
26. Hän on aina laupias, ja lainaa mielellänsä; ja hänen siemenensä on siunattu.
27. Vältä pahaa, ja tee hyvää, ja pysy ijankaikkisesti.
28. Sillä Herra rakastaa oikeutta, ja ei hylkää pyhiänsä: ne kätketään ijankaikkisesti; mutta jumalattomain siemen pitää hävitettämän.
29. Hurskaat perivät maan, ja asuvat siinä ijankaikkisesti.