Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Psalmit 31:5-17 Biblia 1776 (FI1776)

5. Sinun käsiis annan minä henkeni, sinä olet minun lunastanut, Herra, sinä totinen Jumala.

6. Minä vihaan niitä, jotka pitävät väärää oppia; mutta minä uskallan Herraan.

7. Minä ihastun ja riemuitsen sinun hyvyytes tähden, ettäs katsot minun raadollisuuttani, ja tunnet minun sieluni tuskassa.

8. Ja et sinä sulje minua vihollisteni käsiin: sinä asetat minun avaraan paikkaan.

9. Herra, ole minulle armollinen, sillä minä ahdistetaan; minun kasvoni ovat muuttuneet murheesta, niin myös minun sieluni ja vatsani.

10. Sillä minun elämäni on kulutettu murheesta, ja minun vuoteni huokauksesta: minun voimani on rauvennut pahain tekoin kautta, ja minun luuni ovat muserretut.

11. Minä olen pilkaksi tullut kaikille vihamiehilleni ja kylällisilleni ylönpalttisesti, ja hämmästykseksi tuttavilleni: jotka minun ulkona näkevät, pakenevat minua.

12. Minä olen sydämestä unhotettu niinkuin kuollut: minä olen niinkuin rikottu astia.

13. Sillä minä kuulen monen häväistyksen, että jokainen karttaa minua: he pitävät keskenänsä neuvoa minusta, ja tahtovat ottaa minun henkeni.

14. Mutta minä toivon sinuun, Herra, ja sanon: sinä olet minun Jumalani!

15. Minun aikani ovat sinun käsissäs: pelasta minua vihollisteni kädestä ja niistä, jotka minua vainoovat.

16. Anna kasvos paistaa palvelias päälle: auta minua laupiutes kautta.

17. Herra, älä minun anna häpiään tulla; sillä sinua minä avuksi huudan: jumalattomat tulkoon häpiään, vaijetkoon helvetissä.

Lue täydellisestä luku Psalmit 31