Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Psalmit 139:1-13 Biblia 1776 (FI1776)

1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.

2. Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.

3. Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.

4. Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.

5. Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.

6. Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.

7. Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?

8. Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet.

9. Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,

10. Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.

11. Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.

12. Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.

13. Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.

Lue täydellisestä luku Psalmit 139