140. Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
141. Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
142. Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
143. Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
144. Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
145. Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
146. Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
147. Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
148. Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
149. Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.