Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Psalmit 119:125-142 Biblia 1776 (FI1776)

125. Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.

126. Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.

127. Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.

128. Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.

129. Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.

130. Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.

131. Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.

132. Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.

133. Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.

134. Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.

135. Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.

136. Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.

137. Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.

138. Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.

139. Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.

140. Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.

141. Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.

142. Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.

Lue täydellisestä luku Psalmit 119