4. Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
5. Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
6. Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
7. Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
8. Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
9. Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
10. Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
11. Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
12. Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
13. Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
14. He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
15. Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
16. Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
17. Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
18. Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
19. He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
20. Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.