18. Se pitää kirjoitettaman tulevaisille sukukunnille, ja se kansa, joka luodaan, pitää kiittämän Herraa.
19. Sillä hän katselee pyhästä korkeudestansa: Herra näkee taivaasta maan päälle,
20. Että hän kuulee vankein huokaukset, ja kirvoittaa kuoleman lapset;
21. Että he saarnaavat Herran nimeä Zionissa, ja hänen kiitostansa Jerusalemissa,
22. Koska kansat ynnä kokoontuvat, ja valtakunnat, Herraa palvelemaan.
23. Hän nöyryyttää tiellä minun voimani: hän lyhentää minun päiväni.
24. Minä sanoin: minun Jumalani, älä minua ota pois keski-ijässäni: sinun ajastaikas pysyvät suvusta sukuun.
25. Sinä olet muinen maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas.
26. Ne katoovat, mutta sinä pysyt: ne kaikki vanhenevat niinkuin vaate: ne muuttuvat niinkuin vaate, koska sinä heitä muuttelet.
27. Mutta sinä pysyt niinkuin sinä olet, ja sinun vuotes ei lopu.