14. Kuinka minun pitäisi häntä vastaaman, ja löytämän sanoja häntä vastaan?
15. Ehkä minulla vielä oikeus olis, niin en kuitenkaan taida minä häntä vastata; vaan täytyis oikeudessa rukoilla.
16. Ja ehkä minä vielä häntä avuksihuutaisin, ja hän kuulis minua, niin en minä uskoisi, että hän kuultelis minun ääntäni;
17. Sillä hän hän runtelee minun tuulispäällä, ja enentää minun haavani ilman syytä.
18. Ei hän anna minun henkeni virota, vaan täyttää minun murheella.
19. Jos joku tahtoo voimaa, katso, hän on voimallinen; jos joku tahtoo oikeutta, kuka todistaa minun kanssani?
20. Jos minä sanoisin: minä olen oikia, niin minun suuni kuitenkin tuomitsee minun: eli minä olen vakaa, niin hän kuitenkin tekee minun pahaksi.
21. Ehkä minä vielä vakaa olisin, niin en minä kuitenkaan tunne itsiäni; vaan minä suutun eIämääni.
22. Se on se ainoa minkä minä sanonut olen, hän kadottaa hyvän ja jumalattoman.
23. Kuin hän rupee lyömään, niin hän tappaa äkisti, ja pilkkaa viattomain kiusausta.
24. Maa annetaan jumalattoman käsiin, hän peittää sen tuomarien kasvot: ellei se niin ole, kuinka se myös toisin on?
25. Minun päiväni ovat olleet nopiammat kuin juoksia: ne ovat paenneet, ja ei mitään hyvää nähneet.
26. Ne ovat pois menneet kuin joutuva haaksi, kuin kotka lentää rualle.
27. Koska minä ajattelen: minä unhotan valitukseni, ja muutan kasvoni ja virvoitan minuni:
28. Niin minä pelkään kaikkia minun kipujani, tietäen, ettes anna minun olla viatoinna.