16. Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
17. Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
18. Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
19. Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
20. Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
21. Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
22. Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.