6. Sillä ei vaiva käy ylös tomusta; ja onnettomuus ei kasva maasta.
7. Vaan ihminen syntyy onnettomuuteen; niinkuin kuumain hiilten kipinät sinkoilevat ylöskäsin.
8. Kuitenkin tahdon minä Jumalasta tutkistella: Jumalasta minä tahdon puhua,
9. Joka voimallisia töitä tekee, joita ei tutkia taideta, ja ihmeitä, joita ei lukea taideta;
10. Joka antaa sateen maan päälle, ja antaa tulla veden teiden päälle;
11. Joka ylentää nöyrät korkeuteen, ja korottaa sorrettuja autuuteen.
12. Hän tekee kavalain aivoitukset tyhjäksi, ettei heidän kätensä mitään toimittaa taida.
13. Hän käsittää taitavat kavaluudessansa, ja pahain neuvo kukistetaan,
14. Että he päivällä juoksevat pimeydessä, ja koperoitsevat puolipäivänä niinkuin yöllä.
15. Ja hän auttaa köyhää miekasta, ja heidän suustansa, ja voimallisten kädestä.
16. Ja hän on köyhän turva, että vääryys pitäis suunsa kiinni.
17. Katso, autuas on se ihminen, jota Jumala kurittaa; sentähden älä hylkää Kaikkivaltiaan kuritusta.
18. Sillä hän haavoittaa ja sitoo; hän lyö ja hänen kätensä terveeksi tekee.
19. Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle.
20. Kalliilla ajalla vapahtaa hän sinun kuolemasta, ja sodassa miekasta.
21. Hän peittää sinun kielen ruoskalta; ja ei sinun pidä pelkäämän hävitystä, koska se tulee.