8. Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
9. Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
10. Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
11. Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
12. Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
13. Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
14. Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
15. Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
16. Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
17. Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
18. Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
19. Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
20. Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
21. Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?