Vanha Testamentti

Uusi Testamentti

Job 29:9-19 Biblia 1776 (FI1776)

9. Ylimmäiset lakkasivat puhumasta, ja panivat kätensä suunsa päälle,

10. Ruhtinasten ääni kätkeysi, ja heidän kielensä suun lakeen tarttui.

11. Sillä kenen korva minun kuuli, se kiitti minua onnelliseksi, ja jonka silmä minun näki, se todisti minusta.

12. Sillä minä autin köyhää, joka huusi, ja orpoa, jolla ei auttajaa ollut.

13. Niiden siunaus, jotka katoomallansa olivat, tuli minun päälleni; ja minä ilahutin leskein sydämen.

14. Vanhurskaus oli minun pukuni, jonka minä päälleni puin, ja minun oikeuteni oli minulle niinkuin hame ja kaunistus.

15. Minä olin sokian silmä ja ontuvan jalka.

16. Minä olin köyhäin isä, ja jonka asiaa en minä ymmärtänyt, sen minä visusti tutkin.

17. Minä särjin väärän syömähampaat, ja otin saaliin hänen hampaistansa,

18. Minä ajattelin: minä riuduin pesässäni, ja teen päiväni moneksi niinkuin sannan.

19. Minun juureni putkahti veden tykönä, ja kaste pysyi laihoni päällä.

Lue täydellisestä luku Job 29