1. Job puhui taas sananlaskunsa ja sanoi:
2. Ah jos minä olisin niinkuin entisinä kuukausina! niinä päivinä, joina Jumala minun kätki,
3. Koska hänen valkeutensa paisti minun pääni päälle, ja minä kävin pimeissä hänen valkeudessansa,
4. Niinkuin minä olin nuorena olessani; koska Jumalan salaisuus oli minun majani päällä;
5. Koska Kaikkivaltias oli vielä minun kanssani, ja minun nuorukaiseni minun ympärilläni;
6. Koska minä pesin minun tieni voilla, ja kallio vuoti minulle öljy-ojat;
7. Koska minä menin kaupunin porteille, ja annoin valmistaa istuimeni kujille;
8. Kuin nuoret näkivät minun, niin he pakenivat, ja vanhat nousivat ja seisoivat minun edessäni,
9. Ylimmäiset lakkasivat puhumasta, ja panivat kätensä suunsa päälle,
10. Ruhtinasten ääni kätkeysi, ja heidän kielensä suun lakeen tarttui.