12. Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
13. Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
14. Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
15. Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
16. Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
17. Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
18. Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.